Monen sään neule

Tämän neulepuseron tein esikoiselle jo viime keväänä. Valitsin tarkoituksella merino-puuvilla seoksen langaksi, jotta neule kävisi myös viileämpinä päivinä ja etenkin kesäiltoina. No kesähän olikin yllätyksekseni sellainen ettei minkäänlaiselle neuleelle ollut tarvetta, ei edes illalla. 

Nyt syksyn tultua on tämä(kin) neule päässyt tehokäyttöön. Mukava pukea viileämpänä aamuna sisävaatteiden päälle lisälämmikkeeksi, ja käy myös hyvin ihan ihoakin vasten puettavaksi. Lanka on hyvin puuvillan tuntuinen, eli herkemmällekin iholle ihanan pehmeä ja kutittamaton.

Oli muuten melkoisen työn takana tänään houkutella esikoista kameran eteen. Mutta kaunis ruska ja ihana alkuillan aurinko, niin en luovuttanut ihan heti. Ja tyttöhän poseerasi ihan viimisen päälle :D Miusta nämä kuvat on jotenkin tosi herttaisia, vaikka osassa tuo auringon valokin ihan liiallinen, mutta päätin silti näitä käyttää. Niin se vaan kasvaa kovaa vauhtia, hieman liiankin nopeasti.

Nämä kaksi viimeistä kuvaa onkin kuvattu jo viime keväänä. Neuleen pinta on minusta todella nätti. Tämä on myös testineuleena tehty, ehkä jos tekisin toisen saattaisin jättää takapuolelta kuviot pois. Mutta kiva neule tehdä kaikkiaan, ei liian monimutkainen, mutta riittävästi jotain ettei myöskään liian tylsä neuloa.

Jokasään neule

Ohje: Amity Sweater, Vest and Tunic , suunnittelija Anne Dresow (löytyy tällä nimellä ravelrystä)

Lanka: Knit At Home Classic Cotton Merino Villa Mix 

Menekki: 254 g 

Puikot: 4mm

Koko: 7-8 vuotiaan koolla tehty

Tunika viileämmille ilmoille

Minulla oli ilo koeneuloa viime marraskuussa tämä tunika tyttärelleni. Tässä neuleessa on vaan sitä jotain. Malli ei muodoltaan ehkä ole se tavallisin neuleen malli, mutta toimii loistavasti ainakin lapsella, joka kieltäytyy käyttämästä muita housuja kuin legginsejä. Luulen että tällainen olisi mieluisa myös perheemme pienimmälle. Ja tuo pitsineule on niin hurmaavan kaunis.

Ja vaikka neule onkin pitsiä, niin on se silti varsin lämmin. Tätä on käytetty viime talven aikana todella paljon ja myös nyt ilmojen viiletessä on se kaivettu kaapista jo esiin. Miten lie unohtunut laittaa tämäkin tänne blogiin, vaikka on monessa mielessä tosi onnistunut neule. Harvinainenkin kun on sekä neuloja että saajan mieleen. Meillä ei useinkaan esikoisen kanssa maku nimittäin kohtaa :D

 

Talven paras neuletunika lapselle 

Ohje: Georgina Peplum top (löytyy tällä nimellä ravelrystä)

Lanka: Drops Extra Fine Merino

Menekki: 376 g 

Koko: 5-6 vuotiaan koolla tehty

 

 

Varmaan se on nyt täällä blogin puolella toivotettava syksy ja viimat tervetulleiksi. Joko olette muut aloittaneet kylmempiin ilmoihin varustautumisen? Vai vasta tarpeen mukaan?

HioP! Wannabe ompelijan unelma

Olen ollut jo pitkään varsin kiinnostunut ompelusta. Tai peruskoulussa ompelin vielä paljon ja mielelläni, mutta sen jälkeen kului vuosia, että lyhensin housutkin silitettävällä liimanauhalla. Jossain vaiheessa ompelukone alkoi taas kiinnostaa. Viimeisen parin vuoden aikana olen pikkuhiljaa lämmitellyt suhdettani ompelukoneen kanssa. Niinpä meinasinkin ratketa riemusta, kun sain alkuvuodesta mahdollisuuden testata HioPin ompelupaketteja.*

Valitsin testiin bomberin ja legginsit. Ompelupaketit sisältävät kaiken tarvittavan, paitsi langat (joita niitäkin saa HioPilta tilattua) ja ompelukoneen. Bomberin tekoon tarvitaan lisäksi myös nepparien kiinnitysleuat. Paketit saapuvat kauniisti silkkipaperiin käärittynä. Ja silkkipaperin voi hyödyntää kaavan jäljentämisessä. 

Ohjeet ompeluun ovat videotuurorialin muodossa. Ohjevideot olivat selkeitä ja ompelu helppoa. Toki bomberi ei valmistunut ihan reilussa 16 minuutissa, minkä video kesti. Olen aika monta kertaa ehtinyt hermoni menettää perinteisten ompeluohjeiden kanssa, tämä tapa oli huomattavasti helpompi. Ei tarvitinut enää pohtia mikä se kumman hakki oikein on.

Minua ilahdutti suuresti huomata että HioPin kankaat on kotimaisia. Siitä iso plussa! Materiaalit vaikuttivat ommellessa varsin mukavilta. Trikoo oli ohutta, mutta kuitenkin napakan oloista. Ja college oli ihan 100% puuvillaa; napakkaa ja helppoa ommella.

Oli tosi kiva suunnitella vaatteiden värejä, kun heidän verkkosivullaan tuotteen kuva muuttui aina valittujen päävärin ja tehostevärin mukaan. Meillähän lasten vaatekaapit näyttävät siltä kuin niihin olisi käynyt yksisarvinen oksentamassa. Löytyy niin paljon kuviollisia vaatteita, kimalluksesta nyt puhumattakaan. Tällaiset lähes yksiväriset ja harmooniset vaatteet ovat todella tervetullut lisä. Ja parasta kaikesta, myös taapero oli erittäin ilahtunut uudesta vaatekerrastaan. Totesi olevansa ISO tyttö! ja kiskoi leggarit ja bomberin ihan itse päälleen, neppareiden kanssa sain vielä vähän avittaa.

Nyt kaavojen ja pakettien koot vaihtelevat 56-116cm välillä, mutta kevään aikana osaan tuotteista on tulossa saataville myös suurempia kokoja. Lisäksi ymmärsin, että värienkin suhteen valikoima olisi kasvamassa. Jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä kivaa mahtaa tulla!

*Yhteistyössä: HioPShop / ompelupaketit saatu somenäkyvyyttä vastaan.

Sukka-Finlandia takana -miltä nyt tuntuu?

Vaikka en ole vielä tänne saanut kaikkia sukkia kuvattua, niin kyllä vaan neuloin Sukka-Finlandian kaikki 6 etappia. Olipa mukava rupeama! Toki olisi ollut ihanaa osallistua niin, että olisi voinut keskittyä aina ohjeen ilmestyttyä vain neulomiseen, mutta tulihan ne sukat valmiiksi näinkin. Ja opin paljon uutta.

Ehkä suurimmaksi suosikkini uusista oppimistani asioista on neuloen silmukointi. Muille ehkä jo tuttu juttu, mutta miulle uusi ja voi että miten näppärää! Tätä tulen varmasti käyttämään jatokossa paljon. En ollut aiemmin myöskään käyttänyt helmiä neuleissa. Nyt tuli kokeiltua sekin, ei ollut vaikeaa. Ainakin huiveissa voisi tätä jatkossa hyödyntää. Latvian braid -koristeraidan onnistuin tekemään ensimmäistä kertaa. Olen joskus aiemmin yrittänyt, mutta ei siitä mitään tullut, onneksi nyt onnistuin!  Lisäksi en ollut koskaan edes ajatellut että sukan reunankin voisi päätellä i-corena, muissa neuleissa olen tätä kyllä käyttänyt. Trapetsilla -sukkien ohjeen nähdessäni meinasi iskeä pakokauhu, mutta eivät ne vaikea olletkaan! Monta uutta juttua niissä kyllä oli, kuten kuvio kantapäässä.

Erityisen mahtavaa minusta on, että Sukka-Finlandian osallistumismaksut menevät hyväntekeväisyyteen. Koko summa lahjoitetaan Punaiselle Ristille. Mikäpä olisikaan parempaa kuin saada varsin edulliseen hintaan mahtavia sukkamalleja neulottavaksi ja samala lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen! Suuri kiitos tämän mahtavan kisan järjestäjille ja ohjeiden suunnittelijoille! Toivottavasti vastaavaa järjestetään tulevaisuudessakin. Joko muilla on Sukka-Finlandian sukat valmiina? Miten meni?

Ihanaa ystävänpäivää!

Mikäpä voisikaan ilahduttaa enemmin kuin ihana perinteinen ystävänpäiväkortti? Nykyisin tahtoo perinteisten postikorttien määrä jäädä aika vähäiseksi, niin lähetettyjen kuin vastaanotettujenkin. Vaan nytpä sainkin ihanan kortin blogisisareltani Optimismia ja energiaa -blogin Katjalta. Ja kuoresta löytyi kortin lisäksi vielä herkullinen Geisha suklaalevy. Tätä tummaa versiota en ole vielä maistanutkaan. Kiitos tästä ihanasta ystävänpäivän yllätyksestä Katja!

Itse lähetin kortin puolestani blogisisarista Lumisiivet -blogin Katille. Pienen pähkäilyn jälkeen päädyin askartlemaan tällaisen villasukkakortin. Katin blogistakin löytyy suloisia neuleita, niin arvelin hänen ilahtuvan neuleaiheista kortista. Lisäksi viime aikoina olen neulonut niin paljon sukkia, etten voinut vastustaa samaa teemaa myös tässä. Ja näin pikkuruinen sukkahan valmistui nopeasti. Kortit on lähetty blogisisarien ryhmän ystävänpäivätempauksena.

Minun ystäväni on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää.
Ja minun ystäväni on kuin niitynkukka
joka saa minut hymyilemään.
Ota kädestä kiinni tule kanssani rantaan,
vien sinut katsomaan,
miten aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan.

Minä olen vielä pikkuinen ja siksi tahtoisin
oppia tään maailman paljon paremmin.
Ja kun mä sitten joskus olen aikuinen
niin toivon että oppimasta koskaan lakkaa en.

Minun ystäväni on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää.
Ja minun ystäväni on kuin niitynkukka,
joka saa minut hymyilemäään
Ota kädestä kiinni,
tule kanssani rantaan,
vien sinut katsomaan,
miten aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan.
(Petri Virtanen)

Ihanaa ystävänpäivää sinulle!

Virkattuja pussukoita

Tein kahdelle ystävälleni muistamiseksi pienet virkatut pussukat. Nämä ovat sopivan kokoisia toimiakseen kosmetiikan säilyttämisessä, mutta käyvät mainiosti myös esimerkiksi kännykän kuljettamiseen. Näiden pussukoiden virkkaaminen oli oikein mukavaa hommaa, toimi erinomaisesti myös matka/luentotyönä. Ohje tällaiseen kukalliseen virkattuun pussukkaan löytyy Prinsessajuttu -blogista . Itse en ohjetta ihan noudattunut, vaan lähinnä katsoin vähän suuntaviivoja.

Tämän vaalenpunaisen vuoritin puuvillalla. Se kyllä teki tästä vielä paljon huolitellumman oloisen. Vaaleanpunaisessa lankana käytin Dropsin I love you 7 -lankaa. Tätä lankaa olen joskus tilannut isomman erän eri väreissä, olen kai ajatellut virkkaavani peiton niistä. 

Tämä Lila on hieman vaalenpunaista suurempi kooltaan. Olisikohan vetoketjun pituus ollut 20cm tässä. Tämän jätin vuorittamatta. Lankana tässä oli Blend Bamboo, joka on ihanan pehmoinen lanka käsitellä. Seuraavaksi haluaisin koittaa tällaisen pussukan tekoa niin, että aloitan virkkaamisen vetoketjusta. Ehkä myös kirjovirkattuna. Kukan asemasta pussukan voisi myös koristella perhosilla. Ideoita ainakin tuntuu taas riittävän, katsotaan mitkä pääsevät toteutukseen asti!

Sukka-Finlandia: Kuvastin

Sukka-Finlandian toinen etappi oli Veera Välimäen suunnittelema Kuvastin. Malli on kaunis, mutta helpohko neuloa. Näiden neulominen oli oikeasti mukavaa. Toki mukavaa on ollut kaikkien Sukka-Finlandia mallien neulominen, mutta osassa on ollut hieman enemmän haastetta ja huomaan että minulle ohjeiden lukeminen on ajoittain haastavaa (en siis malta lukea niitä, vaan teen).

Tämä on muuten ensimmäinen Välimäen julkaisema sukkaohje. Toivottavasti ei kuitenkaan viimeinen. Neuloin nämä Nalle -langasta puikoilla 2,5mm. Lankaa kului 71grammaa. Kooltaan nämä ovat noin 37/38. Ohje julkaistiin juuri joulun alla ja haastavasta ajankohdasta huolimatta neuloin sukat valmiiksi ennen joulua. Oli ehkä ihan hyvä, ettei tämä toinen etappi ollut  se kaikkein vaikein. 

Sukat kuvattiin joulupäivänä vanhempieni luona. Ja voi tuota ihanaa aurinkoa! Meillä ei nimittän loppuvuodesta juuri aurinkoa ollut. Paikallislehdet uutisoivat, että aurinko näyttäytyi joulukuun aikana noin puolen tunnin ajan paikallisella säänmittausasemalla. Ei siis ihme, että syksy tuntui synkeältä. Onneksi nyt suuntana on jo kevät ja valon määrän lisääntymisen huomaa jo nyt.

Joko odotat kevättä ja lisääntyvää valoa, vai onko talvi ja lempeä pimeys parasta?

Sukka-Finlandia: In Memoriam

Itsenäisyyspäivänä alkoi varmaan eniten suomalaisia neulojia tänä talvena innostanut tapahtuma, eli Sukka-Finlandia. Tokihan minäkin lähdin innolla mukaan neulomaan sukkia. Kisassahan on mahdollista kisata kahdessa eri sarjassa: nopeudessa ja luovuudessa.

Ensimmäinen ohje on Tiina Kuun suunnittelema In Memoriam. Tämä kirjoneulemalli sopii hyvin sekä miehille että naisille. Itse tykkäsin kovasti kantapäistä, jotka oli toteutettu hieman tavallisesta poikkeavalla tavalla. Mieskin kovasti tykästyi näihin ja toivoi jo itselleen myös sukkia tällä mallilla.

Neuloin sukat heti ohjeen ilmestymisen jälkeen, mutta ei minun tahdilla ole asiaa palkintosijoista kisaamiseen. Työt ja perhe eivät oikein sovi kellon ympäri neulomiseen. Näiden neulomiseen meni pari kolme päivää. Kiva kyllä, kun ei jää sukat roikkumaan. Minä yleensä kärsin toisen sukan syndroomasta. Minulle nämä sukat ovat hieman liian suuret ja valitettavasti se myös näkyy kuvissa. En kuitenkaan löytänyt sopivaa jalkaa kuvattavaksi, joten näillä mennään.

In memoriam:

Ohje: In memoriam (Tiina Kuu)

Lanka: Kaupunkilanka: Rautatie

Puikot: 2,25mm

Menekki: 82g

Koko: n.39

Villasukkien vuosi - Onkiveneet

Minulla oli ilo koeneuloa syksyllä Niina Laitisen uuden Villasukkien vuosi -kirjan yhdet sukat. Kirjahan ilmestyi loppuvuodesta, juuri hieman ennen joulua. Ja käsittääkseni 1. painos on jo loppuunmyyty. Enkä varsinaisesti ihmettele miksi. Seuraava painos pitäisi tulla ulos viikolla 4. Ehkäpä minäkin onnistun silloin ostamaan omani.

Kirjasta löytyy niiden Niinan kuuluisimpien kauniiden kirjoneulesukkien lisäksi, myös palmikko- sekä pitsisukkia. Ja malleja löytyy ohkaisille kuin paksummillekin sukkalangoille. Vähintäänkin jokaiselle jotakin.

Onkiveneet oli mukava malli neuloa. Lopputuloksena sainkin varsin kauniit sukat. Erityisesti pidän kantapäistä, joissa kuvio jatkuu aina alas asti. 

Näihin sukkiin valitsin langaksi kaapin syövereistä löytyneen kerän vanhaa Novitan Tico Tico -lankaa. Puikot oli kokoa 2,5 mm, löysän neulojana pykälää pienemmät olisi voineet olla parempi valinta. Näistä tuli noin kokoa 38. Lankaa sukkiin kului 51 grammaa.

Joko olet päässyt tutustumaan Villasukkien vuosi -kirjaan? Mikä on sinun suosikki malli kirjasta?

Tonttuovi ja muut tämän joulun ihanat sekä helpot koristeet

Tämä on käsityöblogit -ryhmän joulukalenterin 14. luukku. Eilen kalenterissa oli Nonnu Neulojan YouTube -kanava ja huomenna vuorossa on Alvariina -blogi. Koska tämä luukku nyt huolimattomuuteni takia avautuu näin vasta iltapäivästä ja muutenkin teen asioita usein viime tipassa, niin esittelen teille nyt muutaman nopean ja kivan joulukoristeen. Kukaan ei vielä tässä joulukalenterissa ole tonttuovea esitellyt, niin minäpä teen sen. Näitähän on blogeissa ja kaikkialla muuallakin näkynyt varsin tiiviisti ihan lokakuulta asti. Vielä kuitenkin ehtii mainiosti tehdä oman tonttuoven. Erilaisia askartelupaketteja saa monista kaupoista ja valmiit ovet lienee joulumarkkinoiden ja -myyjäisten tämän vuoden myyntihitti. 

Meille ilmestyi tonttuovi eteiseen jo marras-joulukuun vaihteessa. Tonttuovesta kulkee meidän pieni tonttu, Joiku Jäkäläpää, ja tuo meidän lasten joulukalenteriin joka aamu jonkin yllätyksen. Tein tonttuoven fimo-massasta. Olen aiemminkin tehnyt mm.koruja erilaisista polymeerimassoista. Massan käyttö on helppoa, samanlaista kun käyttäisi muovailuvahaa, mutta valmis tuote paistetaan uunissa. Massoissa on hieman eroa mm. jäykkyydessä ja paistolämpötilassa, mutta suosittelen kokeilemaan. Käyttö ei ole vaikeaa. Pienen pienet valot tonttuoven ja kuusen ympärille löytyi Suomalaisesta kirjakaupasta

Toinen lempijoulukoristeeni tänä vuonna on lasipurkki, johon olen rakentanut pienen jouluisen maiseman. Tällaisenkin tekeminen on nopeaa ja toteututuksessa vain mielikuvitus on rajana. Puut kannattaa kiinnittää purkin pohjaan esimerkiksi sinitarralla tai kaksipuolisella teipillä. Ilman kiinnitystä nimittäin tahtovat kaatua niin kovin helposti. Meillä ainakin innokkaat ihailijat käyvät purkkia tökkimässä useamman kerran illassa. Tuota tekoluntakin näyttää olevan nykyisin aika hyvin saatavilla, mutta sen voi korvata hyvin esim.vanulla, hallaharsolla tai pumpulilla. 

Kolmas nopea ja helppo joulukoriste syntyi, kun löysin tuollaisen muovisen kuusenkoristeen, jossa on avattava korkki. Korkkiin kiinnitin pienen kuusen kaksipuolisella teipillä ja palloon hieman tekolunta. Tämähän olisi helppo tehdä myös esimerkiksi vauvanruokapurkkiin tai pieneen hillopurkkiin.

 

Vielä ehtii ihan hyvin tehdä joulukoristeita, minullakin on suunnitteilla vielä muutama lisää :)

Sokerinatsiäidin joulutortut

Joulun odotukseenhan kuuluu paljon herkuttelua: pipareita, suklaata, kuivakakkuja, vihreitä kuulia, glögiä, joulutorttuja unohtamatta. Tein tällä kertaa tällaisiä vähän terveellisempiä torttuja lapsille leikkeihin.

Meillä leikkiruuat on olleet varsin suosittuja aina. Nyt etenkin pienempi on erittäin innoissaan kaikista kahvittelu leikeistä. Jostain sain ajatuksen, että voisin tehdä joulutorttuja. Nämähän on ihan superhelppoja tehdä. Haastavin osuus oli löytää tuollaista vaaleaa huopaa. Ja minä vielä oikaisin kasaamisessa sen verran, että liimasin osat toisiinsa kuumaliimalla. Olisi omplemallakin onnistunut näppärästi, nyt en vaan jaksanut.

Nämä tortut lapset saavat joulukalenteristaan, jonka tein heille viime vuonna. Marraskuussa neuloin 12 villasukkaa lisää tuohon kalenteriin. Kerron vielä ennen joulua vähän lisää tuosta kalenterista ja meidän joulun odotuksesta muutenkin.

Niin ja otsikkon sokerinatsi oli sellainen puolivitsi, mutta tunnustettakoon, että olen sokerinatsi lasten (omieni) sokerin käytön suhteen. Vaikka onhan sekin tässä vuosien aikan helpottanut ja pakko kai sitä hihnaa on vaan löysätä lisää kun lapset kasvavat :) Nyt vielä nämä ovat meillä hitti ja saatanpa näitä tehdä vielä pukinpakettiinkin.

Kuopukselle asusteita Klompelompen tyyliin

Tokihan minäkin kiirehdein heti kirjastosta lainaamaan uuden Klompelompen kirjan (Klompelompe - Neuleita koko perheelle) sen ilmestymisen jälkeen. Nyt sitä olen useammin selaillut ja jotakin on jo puikoltakin tippunut. Kirja itsessään ei pettänyt odotuksia, vaan sisältää odotusten mukaisesti ihanaisia neuleita tällä kertaa lasten lisäksi myös isommalle väelle.

Neuloin kirjasta lasten lenkkikaulahuivin ohjeella Kuopus -kaulaliina, palmikkomalli. Lankana käytin Dropsin Cotton Merinoa. Lankaa riitti vajaa kerällinen ja puikot oli ohjeesta poiketen kokoa 3,5. Nämä on lapsilla käytössä niin kovin mainioita, kun pysyvät paikallaan ilman suurempaa säätämistä. Kumma kyllä ovat olleet ihan mieluisia lastenkin mielestä.

Miehelle neuloin Gustav-pipon kirjasta. Siihen langaksi valikoitui Dropsin Merino Extra Fine ja lankaa kului reilu kerällinen.  Tämä oli aika hauska neuloa ja tykkään kovasti tuosta pinnasta.

Jostain syystä kävi kuitenkin niin, että kuopus iski silmänsä tuohon pipoon ja kieltäytyi siitä luopumasta. Nyt pipo on hänellä aktiivisessa käytössä. Ja pipo kyllä mahtuisi myös miehen päähän, ja on liian iso kuopukselle. Voisin ehkä vielä lisätä kuopukselle koristeeksi tähän jonkun kivan napin.

Ja mieskin sai uuden pipon, ihan omien toiveiden mukaisenkin vielä. Ei siis palellu hänenkään päänsä :)

Pairfect -sukat

Raitasukat ilman langanvaihtoja kuulostavat varsin houkuttavalta vaihtoehdolta. Niinpä ostin Regian pairfect lankaa kerän, kun sellaista satuin paikallisesta lankakaupasta löytämään edulliseen hintaan. Olin hieman ennakkoluuloinen, kun olin muutamasti kuullut ettei näistä nyt niin täydellisiä tulekaan.

Vaan olinko lieneen onnekas, vai mistä johtunut, mutta kyllä nämä (ainakin minun mittapuulla) varsin täydellinen pari ovat. Tätä lankaa uskaltaisin ostaa uudelleenkin ja varmaan sopivan tilaisuuden tullen ostankin.

Ensimmäistä sukkaa neuloessa vähän huolestutti, että mahtaako lanka riittää ihan sukan loppuun. Olisihan näistä riittänyt vielä isompaankin sukkaan. Nämä ovat siis noin koko 42 ja lankaa jäi vielä jäljellekin. Ja sukat pääsevät lämmittämään isäni jalkoja. Ilahduin syksyllä vanhemmilla kyläillessämme, kun sain pienoisen pyynnön, että näitä villasukkia oikeastaan tarvitsisi lisää.

Näitä sukkia neuloin molemmilla messumatkoilla, kun reissun päälle tarvitsen aina jonkin mahdollisen yksinkertaisen ja helpon neuleen. Perusvillasukat on matkaneuleena mitä paras ratkaisu. Viime viikonloppuna kävin tosiaan Tampereen kädentaito -messuilla. Olihan ne melkoset messut. Kun kävijöitä kertyi viikonlopun aikan lähes 50 000, niin kyllähän siellä välillä ahdasta oli. Kaikkiaan kuitenkin oikein kiva tapahtuma ja kaksi päivää kului hujahduksessa.

Toki messuilta tuli hieman ostoksiakin tehtyä. Ensimmäisen päivän saalis olikin aika pitkälle kankaita. Käpyseltä ostin lisää ihanaa kukkasadetta (tein tästä aiemmin itselleni tunikan), Metsolalta Pupu Tupunaa ja Poppanavakalta vanhempaa Noshia, villa - ja bambutrikoita sekä suloisen digiprinttitrikoon. Johanna K Designista löysin kuopukselle puuvilla housut ja lippapipon (nuo Johannan villavaatteet on niin ihania, nyt vaan oli kaapissa riittävä määrä villaa jo). Paapolta muutaman hauskan eläinnapin ja uudet ohuet sukkapuikot kadonneiden tilalle. Taitokadulta intouduin ostamaan kierrätyshuopaa, kun ihastuin kovin siellä esillä olleisiin erilaisiin koreihin. Myös muita kassi ja kori tarvikkeita ostin, mutta niistä ei nyt kuvaa ole. Joko muut on messuilijat on viime viikonlopusta toipuneet? Vai jäikö messut välistä?

Kässämessuilua

Viime viikonloppuna kävin esikoisen ja ystäväni kanssa tutustumassa Lahden Kätevä & Tekevä messuihin. Lauantaina suuntasimme Lahteen junalla, matka sujui varsin nopeasti. Olen viimeinkin oppinut varaamaan riittävästi eväitä lapsille reissuun mukaan, ja muutenkin tekemistä. Esikoinen ei edes ehdottanut leikkipaikalle menoa, kun matka kului eväiden ja tarrakirjan parissa. Aikuisilla luonnollisesti neuleet matkaeväänä.

Itse messuista ei ollut erityisiä odotuksia, kun päätin messuilemaan lähteä vasta kun voitin liput messuille. Kävetä & Tekevä messut olikin oikein positiivinen yllätys. Paljon nähtävää ja tehtävää, mutta ei niin mahdottoman isot, kuin esimerkiksi Tampereen messut. Ihmisiäkin oli liikkeellä paljon, mutta messualue ei tuntunut liian ruuhkaiselta. Kävimme kuuntelemassa mm. Pullahiiren vinkkejä kakkujen koristeluun ja neulesuunnittelun viimisempia tuulia Niina Laitisen kertomana. Erityisesti esikoisesta parasta oli kun pääsi kokeilemaan erilaisia juttuja ja tekemään itse. Hän mm. sai kokeilla nypläämistä, ja sehän sujuikin 6 vuotiaalta jo varsin näppärästi!

Samaan aikaan messuhallissa oli myös kivi- ja korumessut, nukkekoti- ja nukkemessut sekä RC-autoilun SM-sarjan osakilpailu. Käytimme suurimman osan ajasta käsityömessujen puolella, mutta kävimme myös ihailemassa koruja sekä kiviä ja hämmästelemässä upeita nukkekoteja ja pienoismaailmoita. Hetken katsoimme myös RC-autoilua. Esikoinen oli näihin varsin ihastunut, ja varmaan olisimme pidemmänkin ajan viihtyneet autojen parissa, mutta harmillisesti osuimme paikalle juuri kun ajotauko alkoi.

Lankakauppiaita paikalla ei ollut kuin ihan muutama, kankaiden myyjiä oli oikein mukava määrä. Messuostoksiakin tuli tehtyä. Esikoiselle ostin Paccasen ihanat poronnahkaiset rukkaset, itselleni suloiset korvikset ja miehelle kettuheijastimen Minkalta. Onnistuin myös viimeinkin löytämään ihanaa lankaa värjäyskokeiluun Neulovillalta. Lisäksi ostin Jonna Markkulalta supersuloisen kissat tarrakirjan sekä kortteja. Viime hetkellä löysin vielä kettu digiprintti trikoota sekä sen kaveriksi pallollisen trikoon. Niistä tulee kuopukselle tunika/mekko ja legginsit.

Nämä messut toimivat oikein hyvin lämmittelynä ensi viikonloppuna odottaville Tampereen kädentaitomessuille. Minulla ei vielä ole suurempia must -juttuja tulevien messujen suhteen, mutta ehkä tässä vielä viikon aikana ehdin perehtymään tarkemmin näytteilleasettajiin ja messuohjelmaan ja löydän jotain mitä on pakko nähdä tai saada. Parasta messuissa on minusta uudet ideat ja ne valtavan taidokkaat käsityöt, joita siellä on myynnissä. Jos joitakin joululahjoja ymmärtäisi vaikka messuilta jo ostaa tänä vuonna. Onko teistä kukaan menossa Tampereen messuille? Onko mielessä jokin juttu, mitä sieltä erityisesti haette? Jokin erityinen näytteilleasettaja? Tai jokin tietty materiaali?