Tonttuovi ja muut tämän joulun ihanat sekä helpot koristeet

Tämä on käsityöblogit -ryhmän joulukalenterin 14. luukku. Eilen kalenterissa oli Nonnu Neulojan YouTube -kanava ja huomenna vuorossa on Alvariina -blogi. Koska tämä luukku nyt huolimattomuuteni takia avautuu näin vasta iltapäivästä ja muutenkin teen asioita usein viime tipassa, niin esittelen teille nyt muutaman nopean ja kivan joulukoristeen. Kukaan ei vielä tässä joulukalenterissa ole tonttuovea esitellyt, niin minäpä teen sen. Näitähän on blogeissa ja kaikkialla muuallakin näkynyt varsin tiiviisti ihan lokakuulta asti. Vielä kuitenkin ehtii mainiosti tehdä oman tonttuoven. Erilaisia askartelupaketteja saa monista kaupoista ja valmiit ovet lienee joulumarkkinoiden ja -myyjäisten tämän vuoden myyntihitti. 

Meille ilmestyi tonttuovi eteiseen jo marras-joulukuun vaihteessa. Tonttuovesta kulkee meidän pieni tonttu, Joiku Jäkäläpää, ja tuo meidän lasten joulukalenteriin joka aamu jonkin yllätyksen. Tein tonttuoven fimo-massasta. Olen aiemminkin tehnyt mm.koruja erilaisista polymeerimassoista. Massan käyttö on helppoa, samanlaista kun käyttäisi muovailuvahaa, mutta valmis tuote paistetaan uunissa. Massoissa on hieman eroa mm. jäykkyydessä ja paistolämpötilassa, mutta suosittelen kokeilemaan. Käyttö ei ole vaikeaa. Pienen pienet valot tonttuoven ja kuusen ympärille löytyi Suomalaisesta kirjakaupasta

Toinen lempijoulukoristeeni tänä vuonna on lasipurkki, johon olen rakentanut pienen jouluisen maiseman. Tällaisenkin tekeminen on nopeaa ja toteututuksessa vain mielikuvitus on rajana. Puut kannattaa kiinnittää purkin pohjaan esimerkiksi sinitarralla tai kaksipuolisella teipillä. Ilman kiinnitystä nimittäin tahtovat kaatua niin kovin helposti. Meillä ainakin innokkaat ihailijat käyvät purkkia tökkimässä useamman kerran illassa. Tuota tekoluntakin näyttää olevan nykyisin aika hyvin saatavilla, mutta sen voi korvata hyvin esim.vanulla, hallaharsolla tai pumpulilla. 

Kolmas nopea ja helppo joulukoriste syntyi, kun löysin tuollaisen muovisen kuusenkoristeen, jossa on avattava korkki. Korkkiin kiinnitin pienen kuusen kaksipuolisella teipillä ja palloon hieman tekolunta. Tämähän olisi helppo tehdä myös esimerkiksi vauvanruokapurkkiin tai pieneen hillopurkkiin.

 

Vielä ehtii ihan hyvin tehdä joulukoristeita, minullakin on suunnitteilla vielä muutama lisää :)

Sokerinatsiäidin joulutortut

Joulun odotukseenhan kuuluu paljon herkuttelua: pipareita, suklaata, kuivakakkuja, vihreitä kuulia, glögiä, joulutorttuja unohtamatta. Tein tällä kertaa tällaisiä vähän terveellisempiä torttuja lapsille leikkeihin.

Meillä leikkiruuat on olleet varsin suosittuja aina. Nyt etenkin pienempi on erittäin innoissaan kaikista kahvittelu leikeistä. Jostain sain ajatuksen, että voisin tehdä joulutorttuja. Nämähän on ihan superhelppoja tehdä. Haastavin osuus oli löytää tuollaista vaaleaa huopaa. Ja minä vielä oikaisin kasaamisessa sen verran, että liimasin osat toisiinsa kuumaliimalla. Olisi omplemallakin onnistunut näppärästi, nyt en vaan jaksanut.

Nämä tortut lapset saavat joulukalenteristaan, jonka tein heille viime vuonna. Marraskuussa neuloin 12 villasukkaa lisää tuohon kalenteriin. Kerron vielä ennen joulua vähän lisää tuosta kalenterista ja meidän joulun odotuksesta muutenkin.

Niin ja otsikkon sokerinatsi oli sellainen puolivitsi, mutta tunnustettakoon, että olen sokerinatsi lasten (omieni) sokerin käytön suhteen. Vaikka onhan sekin tässä vuosien aikan helpottanut ja pakko kai sitä hihnaa on vaan löysätä lisää kun lapset kasvavat :) Nyt vielä nämä ovat meillä hitti ja saatanpa näitä tehdä vielä pukinpakettiinkin.

Kuopukselle asusteita Klompelompen tyyliin

Tokihan minäkin kiirehdein heti kirjastosta lainaamaan uuden Klompelompen kirjan (Klompelompe - Neuleita koko perheelle) sen ilmestymisen jälkeen. Nyt sitä olen useammin selaillut ja jotakin on jo puikoltakin tippunut. Kirja itsessään ei pettänyt odotuksia, vaan sisältää odotusten mukaisesti ihanaisia neuleita tällä kertaa lasten lisäksi myös isommalle väelle.

Neuloin kirjasta lasten lenkkikaulahuivin ohjeella Kuopus -kaulaliina, palmikkomalli. Lankana käytin Dropsin Cotton Merinoa. Lankaa riitti vajaa kerällinen ja puikot oli ohjeesta poiketen kokoa 3,5. Nämä on lapsilla käytössä niin kovin mainioita, kun pysyvät paikallaan ilman suurempaa säätämistä. Kumma kyllä ovat olleet ihan mieluisia lastenkin mielestä.

Miehelle neuloin Gustav-pipon kirjasta. Siihen langaksi valikoitui Dropsin Merino Extra Fine ja lankaa kului reilu kerällinen.  Tämä oli aika hauska neuloa ja tykkään kovasti tuosta pinnasta.

Jostain syystä kävi kuitenkin niin, että kuopus iski silmänsä tuohon pipoon ja kieltäytyi siitä luopumasta. Nyt pipo on hänellä aktiivisessa käytössä. Ja pipo kyllä mahtuisi myös miehen päähän, ja on liian iso kuopukselle. Voisin ehkä vielä lisätä kuopukselle koristeeksi tähän jonkun kivan napin.

Ja mieskin sai uuden pipon, ihan omien toiveiden mukaisenkin vielä. Ei siis palellu hänenkään päänsä :)

Pairfect -sukat

Raitasukat ilman langanvaihtoja kuulostavat varsin houkuttavalta vaihtoehdolta. Niinpä ostin Regian pairfect lankaa kerän, kun sellaista satuin paikallisesta lankakaupasta löytämään edulliseen hintaan. Olin hieman ennakkoluuloinen, kun olin muutamasti kuullut ettei näistä nyt niin täydellisiä tulekaan.

Vaan olinko lieneen onnekas, vai mistä johtunut, mutta kyllä nämä (ainakin minun mittapuulla) varsin täydellinen pari ovat. Tätä lankaa uskaltaisin ostaa uudelleenkin ja varmaan sopivan tilaisuuden tullen ostankin.

Ensimmäistä sukkaa neuloessa vähän huolestutti, että mahtaako lanka riittää ihan sukan loppuun. Olisihan näistä riittänyt vielä isompaankin sukkaan. Nämä ovat siis noin koko 42 ja lankaa jäi vielä jäljellekin. Ja sukat pääsevät lämmittämään isäni jalkoja. Ilahduin syksyllä vanhemmilla kyläillessämme, kun sain pienoisen pyynnön, että näitä villasukkia oikeastaan tarvitsisi lisää.

Näitä sukkia neuloin molemmilla messumatkoilla, kun reissun päälle tarvitsen aina jonkin mahdollisen yksinkertaisen ja helpon neuleen. Perusvillasukat on matkaneuleena mitä paras ratkaisu. Viime viikonloppuna kävin tosiaan Tampereen kädentaito -messuilla. Olihan ne melkoset messut. Kun kävijöitä kertyi viikonlopun aikan lähes 50 000, niin kyllähän siellä välillä ahdasta oli. Kaikkiaan kuitenkin oikein kiva tapahtuma ja kaksi päivää kului hujahduksessa.

Toki messuilta tuli hieman ostoksiakin tehtyä. Ensimmäisen päivän saalis olikin aika pitkälle kankaita. Käpyseltä ostin lisää ihanaa kukkasadetta (tein tästä aiemmin itselleni tunikan), Metsolalta Pupu Tupunaa ja Poppanavakalta vanhempaa Noshia, villa - ja bambutrikoita sekä suloisen digiprinttitrikoon. Johanna K Designista löysin kuopukselle puuvilla housut ja lippapipon (nuo Johannan villavaatteet on niin ihania, nyt vaan oli kaapissa riittävä määrä villaa jo). Paapolta muutaman hauskan eläinnapin ja uudet ohuet sukkapuikot kadonneiden tilalle. Taitokadulta intouduin ostamaan kierrätyshuopaa, kun ihastuin kovin siellä esillä olleisiin erilaisiin koreihin. Myös muita kassi ja kori tarvikkeita ostin, mutta niistä ei nyt kuvaa ole. Joko muut on messuilijat on viime viikonlopusta toipuneet? Vai jäikö messut välistä?

Kässämessuilua

Viime viikonloppuna kävin esikoisen ja ystäväni kanssa tutustumassa Lahden Kätevä & Tekevä messuihin. Lauantaina suuntasimme Lahteen junalla, matka sujui varsin nopeasti. Olen viimeinkin oppinut varaamaan riittävästi eväitä lapsille reissuun mukaan, ja muutenkin tekemistä. Esikoinen ei edes ehdottanut leikkipaikalle menoa, kun matka kului eväiden ja tarrakirjan parissa. Aikuisilla luonnollisesti neuleet matkaeväänä.

Itse messuista ei ollut erityisiä odotuksia, kun päätin messuilemaan lähteä vasta kun voitin liput messuille. Kävetä & Tekevä messut olikin oikein positiivinen yllätys. Paljon nähtävää ja tehtävää, mutta ei niin mahdottoman isot, kuin esimerkiksi Tampereen messut. Ihmisiäkin oli liikkeellä paljon, mutta messualue ei tuntunut liian ruuhkaiselta. Kävimme kuuntelemassa mm. Pullahiiren vinkkejä kakkujen koristeluun ja neulesuunnittelun viimisempia tuulia Niina Laitisen kertomana. Erityisesti esikoisesta parasta oli kun pääsi kokeilemaan erilaisia juttuja ja tekemään itse. Hän mm. sai kokeilla nypläämistä, ja sehän sujuikin 6 vuotiaalta jo varsin näppärästi!

Samaan aikaan messuhallissa oli myös kivi- ja korumessut, nukkekoti- ja nukkemessut sekä RC-autoilun SM-sarjan osakilpailu. Käytimme suurimman osan ajasta käsityömessujen puolella, mutta kävimme myös ihailemassa koruja sekä kiviä ja hämmästelemässä upeita nukkekoteja ja pienoismaailmoita. Hetken katsoimme myös RC-autoilua. Esikoinen oli näihin varsin ihastunut, ja varmaan olisimme pidemmänkin ajan viihtyneet autojen parissa, mutta harmillisesti osuimme paikalle juuri kun ajotauko alkoi.

Lankakauppiaita paikalla ei ollut kuin ihan muutama, kankaiden myyjiä oli oikein mukava määrä. Messuostoksiakin tuli tehtyä. Esikoiselle ostin Paccasen ihanat poronnahkaiset rukkaset, itselleni suloiset korvikset ja miehelle kettuheijastimen Minkalta. Onnistuin myös viimeinkin löytämään ihanaa lankaa värjäyskokeiluun Neulovillalta. Lisäksi ostin Jonna Markkulalta supersuloisen kissat tarrakirjan sekä kortteja. Viime hetkellä löysin vielä kettu digiprintti trikoota sekä sen kaveriksi pallollisen trikoon. Niistä tulee kuopukselle tunika/mekko ja legginsit.

Nämä messut toimivat oikein hyvin lämmittelynä ensi viikonloppuna odottaville Tampereen kädentaitomessuille. Minulla ei vielä ole suurempia must -juttuja tulevien messujen suhteen, mutta ehkä tässä vielä viikon aikana ehdin perehtymään tarkemmin näytteilleasettajiin ja messuohjelmaan ja löydän jotain mitä on pakko nähdä tai saada. Parasta messuissa on minusta uudet ideat ja ne valtavan taidokkaat käsityöt, joita siellä on myynnissä. Jos joitakin joululahjoja ymmärtäisi vaikka messuilta jo ostaa tänä vuonna. Onko teistä kukaan menossa Tampereen messuille? Onko mielessä jokin juttu, mitä sieltä erityisesti haette? Jokin erityinen näytteilleasettaja? Tai jokin tietty materiaali?

Muumeja ja messusuunnitelmia

Jokainen käsitöitä tekevä tietää sen "teen ihan vaan nopeesti tän pienen jutun"-työn. Yleensä mikään ei suju, ja helppo ja nopea venyykin tuntien, jopa päivien projektiksi. Niin kävi tämänkin kanssa. Helppo ja nopea. Periaatteessa joo, mutta lanka loppui useampaan kertaan, myös aluslanka. Neulakin hajosi.

Käyn kerran viikossa ompelemassa kansalaisopiston kurssilla. Yleensä piirrän kaavat ja leikkaan kankaat valmiiksi kotona, koska näin ehdin oikeasti saamaan jotain aikaankin. Kotona ompelemiselle on vaikeaa löytää aikaa ja vaikea löytää ihan tilaakin, jossa ei olisi ylimääräisiä apureita paikalla. Ennen syyslomaa kuitenkin tuli torstai, jolloin totesin iltapäivällä ettei ole kaavoja, eikä kankaita valmiina. Hetken kaivelin kangasvarastoja ja käteen osui miehen minulle kesällä ostama Muumi kernikangas. Nappasin sen mukaan ja päätin tehdä siitä ihan vaan nopeasti korkea, kasseja tai jotain vastaavaa.

Yleensähän tämä suunnittelemattomuus kostautuu. Nyt vaikeuksia tuotti hahmottaa korin kokoa. En ole siis sellaista ennen ommellut. No kori valmistui, mutta en ole vielä ihan varma meneekö purkuun tai jatkojalostukseen, vai jääkö käyttöön ihan tällaisenään.

Päätin vielä koettaa kassin tekoa samaisesta kankaasta. Sen verran opettaja vinkkasi, ettei kahvoja kannata kernikankaasta tehdä. Opiston kierrätyshuoneesta löytyi onneksi vanhoja farkkuja, joista sain hyvät kahvat ja reunaan kauniin kaitaleen. Ompelussa tuli vastaan kaikki mahdolliset vastoinkäymiset. Opin kuitenkin näitä ommellessa tekemään pussissauman. Voi olla että se on aikoinaan yläasteellakin opetettu, mutta se on jo tehokkaasti unohdettu. Tykkään valmiista kassista ja uskon sen olevan juuri hyvä tähän loskaiseen ja kuraiseen aikaan. Me kuljetetaan paljon ostoksia niin vaunujen alla korissa, kuin pyörälläkin, ja harmittavan usein on kuraa niin kassin ulkopuolella kuin tavaroissakin. Tämä kassi on ainakin helppo putsata liasta. Voisi toimia myös hyvin kuraisten vaatteiden kuljettamiseen päiväkodista kotiin.

Nyt alkaa käsityöläisten messukausi ollemaan aluillaan. Olen itse menossa Tampereen kädentaitomessuille, jotka ovat muodostuneet jo minulle ja ystävälleni lähes jokavuotiseksi perinteeksi (joitakin vuosia on jäänyt vauvojen takia välistä). Nyt tarjoutui mahdollisuus lähteä käymään myös viikonloppuna Lahdessa Kätevä&tekevä messuilla. Olin onneksi ja voitin liput Sweet things -blogin arvonnassa. Niinpä suuntaan huomenna esikoisen kanssa katsastamaan Lahden messut. Näille messuille minulla ei ole niin suuria odotuksia, mutta uskon sieltäkin löytyvän yhtä ja toista mukavaa. Ja ennen kaikkea esikoiselle on tärkeää päästä kanssani messuille, tämä onkin meidän yhteinen isojen juttu. Kuopus ja isi jäävät kotiin. Oletteko te innokkaita messuilijoita? Onko kokemuksia Lahden messuilta? Tai muuten hyviä messuvinkkejä?

Kukkasadetta

Eräänä syksyisenä viikonloppuna meidän kotikylällä oli Käpysen pop-up. Pääsin siellä käväisemään ja ihastuin oitis yhteen heidän uutuuksistaan ja onnistuikin saamaan viimeisen metrin suloista kukkasadetta.

Kangas oli niin kaunis, että hirvitti leikata sitä osiksi. Lankoja kun voi aina purkaa, jos neule ei olekaan mieleinen. Kankaan kanssa peruuttaminen on vähän hankalampaa. Onneksi ompelukurssilla sai sopivaa kannustusta ja rohkaisua. Lopputulos on hyvin paljon mieleinen.

Minua aina vähän epäilyttää kirjottaa tänne blogiin ompeluistani, kun olen tätä alunperin pitänyt neuleille ja virkkuille. Pelkään että ompeluni ovat liian yksinkertaisia ja tulee ylipäätänsäkin huijarisyndrooma. Tiedättekö: suutari pysyköön lestissään? Onhan usein neulepostauksissakin "ihan vaan tavallinen" neule, ei välttämättä mitään uutta ja ihmeellistä. Tämä kangas nyt oli niin upea, että päätin kuitenkin uskaltautua näyttämään teille aikaansaannokseni. Ehkä pikkuhiljaa rohkaistun kertomaan teille enemmän ompeluistani.

Olen nyt testaillut myös erilaisia kuvankäsittelyohjelmia, kun PicMonkeyn käyttö ei enää onnistu ilmaiseksi. Onko teillä vinkkejä tähän? Mikä on helppo ja ilmainen ohjelma?

Kiinalainen leija

Tämä huivi odotti kuukausia viimeistelyä ja kuvausta. Nyt viimen se on valmis. Jostain syystä minulla neuleet jäävät usein odottamaan viimeistelyä varsin pitkäksi ajaksi. Olenkohan ainoa, jolla tämä on se heikko kohta? Usein neuletyö saattaa myös pysähtyä ihan viime metreillä. Jonkinlainen rimakauhu ilmeisesti.

Ostin tähän huiviin langan Saksassa ja huivikin on siellä neulottu. Kävin Saksassa paikallisen neuleryhmän tapaamisessa muutaman kerran. Oikein oiva tapa tavata paikallisia ihmisiä. Lisäksi tutustuin siellä ihmisiin, joihin en varmasti muuten olisi tutustunut. Näissä neuletapaamisissa kävi myös yksi vanhempi mies, joka neuloi todella upeita töitä. Toki olen kuullut ennenkin neulovista miehistä, mutta en ole koskaan aiemmin tavannut.

Sain myös ohjeen tähän huiviin neuletapaamisen kautta. Yksi neulojista halusi päästä eroon osasta neulelehdistään ja minun onneksini sieltä löytyi myös muutama englannin kielinen lehti. Huivista tuli hyvin nimensä mukainen: henkäyksen ohut ja kevyt.

Kiinalainen leija

Ohje: Knit Now -lehti, Chinese Kites

Lanka: On line, Starwool lace color

Puikot: 5 mm (ainakin hyvin lähellä sitä)

Menekki: reilusti alle 100 g 

Syksyn must have -asuste: villasukat

Olen henkeen ja vereen villasukkaihmisiä. Pidän villasukkia ihan ympärivuoden, mutta kyllä syksyn tulon huomaa viimeistään siitä, ettei paljain jaloin enää tarkene, vaan villasukat on pakko ottaa päivittäiseen käyttöön.

Villasukkia minulla on paljon erilaisia; pitkiä, lyhyitä, tummia, kirjavia, ohuita, paksuja jne. Joka tilanteeseen jotain. Ja uusia tulee tehtyä tasaisesti lisää. Mieluiten puen villasukat suoraan ihoa vasten, ilman välisukkia. 

Viimeeksi tein nämä sukat Adlibriksen Socki langasta. Lanka on minulle uusi tuttavuus. Vaikka enemmin tuleekin neulottua ohuempia sukkalankoja nykyisin, niin tykkäsin kyllä tästä langasta. Näihin sukkiin tein varteen kierrejoustinneuletta. Pieni kiva yksityiskohta. Ja tällä varresta saa varsin napakan. Kierrejoustinneule sopisi varmasti hyvin myös polvisukan resoriksi.

Tässä vielä miten olen nämä sukat tehnyt:

Puikot: 3,25 (käytän pieniä puikkoja, koska neulon luonnostani aika löysää)

Koko: noin 37/38

Luo 48 silmukkaa. Neulo varsi kierrejoustoneuletta.
Kierrejoustoneuletta neulotaan seuraavasti:

1. rivi: 1 s nurin, 2 s oikein. Toista koko kerros

2. rivi: 1 s nurin, nosta 1 silmukka neulomatta oikealta puikolta vasemmalle, neule seuraava silmukka oikein ensi etureunasta ja sitten takareunasta, vedä nostettu silmukka näiden kahden silmukan yli. Toista koko kerros.

Toista näitä kahta riviä niin pitkään kunnes sukan varsi on haluamasi pituinen. Minun sukissa varsi on 14 cm. Huom! Jos teet pitkän varren, voi varresta tulla liian ahdas, jos et aloita suuremmalla silmukka määrällä, sillä kierrojoustinneule on varsin napakkaa.

Neulo kantapää.
Itse tein sen näin: Neulo puikkojen 4 ja 1 silmukat samalla puikolle (yhteensä 24 silmukkaa). Muut silmukat jäävät odottamaan. Käännä työ, nosta rivin 1. silmukka neulomatta ja neulo muut silmukat nurin. Käännä työ, nosta rivin 1. silmukka neulomatta. Neulo 1 s, nosta 1 s neulomatta, toista näitä kahta kerroksen loppuun. Neulo näitä kahta kerrosta yhteensä 12 kertaa, eli 24 kerrosta.
Neulo kerros nurjaa. Jatka oikealla puolella vahvennettua neuletta (1 s oikein, 1 nostetaan neulomatta). Neulo vahvennettua neuletta, kunnes toisessa reunassa on jäljellä 9 s. Tee ylivetokavennus. Käännä työ, nosta 1. s neulomatta, neulo 6 s nurin ja seuraavat 2 s. nurin yhteen. Käännä työ. Nosta 1.s neulomatta. Neulo kunnes jäljellä 8 s, tee ylivetokavennus. Sivulla olevat silmukat vähenevät näin koko ajan ja keskiryhmän silmukoiden määrä pysyy samana ( 8 s.). Kun sivusilmukat loppuvat voit jakaa loput silmukat 2 puikoille, eli 4s kummallekin puikolle. 

Poimi puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 13 s (viimeinen silmukka kannattaa poimia kantalapun 2. puikon välistä). Neulo poimitut silmukat kiertäen oikein. Neulo 2. ja 3. puikon silmukat oikein. Poimi kantalapun oikeasta reunasta 13 silmukkaa ja neulo nämä silmukat kiertäen oikein sekä oikein kantalapun viimeiset 4 s. 

Nyt työssä on 58 s. Neulo sileää oikeaa neuletta. Neulo 1. puikon lopussa 3.viimeinen ja 2. viimeinen silmukka oikein yhteen, viimeinen silmukka oikein. Neulo 4. puikon 2. ja 3 silmukka ylivetäen oikein yhteen. Neulo 1 kerros ilman kavennuksia. Neulo 1 kerros kavennuksilla. Tee kaksi kerrosta ilman kavennuksia. Neulo 1 kerros kavennuksilla. Neulo 3 kerrosta ilman kavennuksia jne. Jatka näin kunnoes kaikilla puikoilla on 12 silmukkaa.
Neulo sileää neuletta, kunnes pohjan pituus on noin 15 cm (tai pikkuvarvas peittyy).

Neulo 1. sekä 3. puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 s oikein. Neulo 2. ja 4, puikon alussa 1 s oikein ja tee seuraavaksi ylivetokavennus. Tee kavennukset joka toisella kerroksella, kunnes jokaisella puikolla on jäljellä 6 silmukkaa. Sen jälkeen tee kavenukset joka kerroksella. Kun jäljellä on yhteensä 8 silmukkaa, katkaise lanka ja vedä se silmukoinen läpi. Päättele lankat.

Minun sukkiin kului lankaa 105 grammaa, eli ihan ei yksi kerä riitä. Jos haluat saada sukat 100 gramman kerästä, kannattaa varsi jättää hieman lyhyemmäksi. 

Tämä kirjoitus kuuluu blogisisartet -yhteisön Tervetuloa syksy -teemapostausten sarjaan. Kaikki sarjan kirjoitukset löydät täältä. Eilen vuorossa oli Kivempi -blogi aiheella 5 ihanaa elokuvaa syksyyn ja huomenna jatkaa Äidin kasvatusopas syksyisillä asuilla. Kannattaa käydy kurkkimassa muidenkin sisarten kirjoittamia teemapostauksissa, joukossa löytyy aiheita laidasta laitaan. Aurinkoista ja energistä syksyä kaikille!

Lämmintä ja pehmeää syksyyn

Vaikka viikonloppuna ihanasta auringosta saatiinkiin nauttia, on jo pakko uskoa kesän olevan ohi. Aika kaivaa lämpöisempää esiin. Ja kuten joka syksy, niin taaskin voi esikoisen hihojen ja lahkeiden todeta jääneen lyhyeksi.

Ensi hätään päätin neuloa tämän ihanan pörröisen ja pehmeän neuleen. Tästä tuli tosi lämmin, mutta kevyt. Eikä kutita edes supertarkkaa esikoista. Lankahan on 96% alpakkaa. Olisin ehkä voinut tehdä kokoa pienemmällä leveydellä tämän, mutta toisaalta onhan tämä aika kiva näin löysänä ja reiluna. Menee sitten kivasti talvella pitkähihaisten päälle.

Tämän neuleen kanssa kokeilin ensimmäistä kertaa norjan kielistä ohjetta. Yllättävän hyvin sitä pienen sanaston ja google translaten kanssa pärjää näissä neuleasioissa. Onneksi neulekuvat ja merkit on jokseenkin samoja kielestä riippumatta.

Maria 

Ohje: SandnesGarnin Borstet alpakka ohjelehtinen

Lanka: SandnesGarn Borstet alpakka

Puikot: 5,5 mm

Menekki: 135 g 

Koko: 6 vuotiaan koolla tehty

Sukkia lahjaksi ja turbaanipipo

Hyvä ystäväni sai kesällä toisen lapsensa. Haluisin tietysti muistaa häntä pienellä lahjalla. Tällä kertaa pakettiin kääriytyi sukat sekä äidille että vauvalle. Samanlaiset tietenkin!

Sukissa lankana on Regian Arne & Carlos -lanka (väri island). Kokoa sukilla on noin 37/38. Ihan perussukat, mutta mielestäni tällainen kaunis kirjava lanka ei mitään muuta kaipaakkaan.

Vauvan sukat on tehty perinteisellä junasukka -mallilla. Mielestäni tämä on paras malli pienelle vauvalle. Pysyy jalassa myös nillä, joilla muut sukat katoavat jalasta alta aikayksikön. Yhteensä näihin kului lankaa alle 100g. Puikkot oli 2,5mm. 

Ja koska vauvalla on ihanainen isosisko, piti häntäkin muistaa pienellä lahjalla. Päätin viimeinkin testata turbaanipipon tekoa. Tähän löytyy oiva ohje mm. Punatukka&kaksi karhua blogista (klik tästä). On kyllä mainio pipo kaikin puolin.

Yksi sadasta paidasta

Osallistuin Verson Puodin ompelukerhoon heinäkuussa. Tällä kertaa aiheena oli 100 paitaa Puodista. Tavoitteena siis ommella ihan tavallinen paita, ilman mitään ihmeellisyyksiä. Jujuna oli, että lähettivät osallistujille erilaiset kankaat. Mietin etukäteen jo millainen olisi kiva, ja mistä voisi tehdä kenellekin. Kun paketti saapui, meinasin kiljahdella riemusta. Sain ihanaisen Metsäkukkia -kuosin.

Esikoinen yritti ehdottaa, että hän kyllä tahtoisi tästä itselleen, mutta tällä kertaa tein itselleni. Kerrottakoon, että osallistuin myös kesäkuun ompelukerhoon, mutta ne ompelukset eivät ole vielä päässeet tänne asti. Ja jäihän kangasta vielä hieman ylikin, joten voi olla että esikoinen voi vielä jotain pientä itselleen tästä saada.

 

Kaavana minulla tässä oli Susannan työhuoneen Sussu -tunika. Lyhensin sen paitamittaan ja jätin hupun pois. Tykkään tosi paljon tästä kaavasta, on helppo tehdä ja istuu minulle hyvin. Ja kangas, vaikka onkin joustocollegea, on kuitenkin ohutta ja kauniisti laskeutuvaa. Tykkään lopputuloksesta tosi paljon. Piristää tätä sateista kesää mukavasti.

Lapsiperhe matkailee Saksassa -Hildesheim

Kevään ja alkukesän aikana ehdimme tehdä useamman matkan lähialueella Saksassa. Ensimmäinen retki suuntasi Hildesheimiin. Miten lie juuri tämä valikoitui ensimmäiseksi kohteeksi, ehkäpä asiaan saattoi vaikuttaa se että lähimmältä juna-asemalta pääsi suoraan Hildesheimiin, ilman vaihtoja ja melko nopeasti. Ylipäätänsä Hildesheimiin pääsee varsin vaivatta Hannoverista, junia kulkee usein tällä välillä ja matka kestää alle tunnin. Itse en aiemmin juurikaan ole Saksassa matkaillut ja tosiaankin oli yllätys kuinka upeita vanhoja kaupunkeja sieltä löytyikään.

Kaunis kuja Hildesheimissa

 Tämä vajaan 100 000 asukkaan kaupunki omaa varsin pitkän historian. Hildesheim on perustettu 800-luvulla, valitettavasti myös iso osa tätä kaupunkia on tuhoutunut toisen maailmansodan aikaan. Kaupungista löytyy kaksi UNESCO:n maailmanperintöluettelossa olevaa kirkkoa: Hildesheimin katedraali ja Mikaelinkirkko.

Mikaelinkirkko koleassa keväässä

Keväisiä kukkia

Toki lasten, ainakin pienten, kanssa reissatessa kirkot ja muut kulttuurinähtävyydet tahtovat jäädä vähemmälle painolle. Hildesheimin keskustaan on maahan maalattu valkoisia ruusuja, joita seuraamalla voi helposti löytää merkittävimmät nähtävyydet. Itse nähtävyydet oli merkattu aina metallisella ruusulaatalla. Onneksi esikoinen intoutui etsimään näitä ruusuja, onnistuimme kiertämään varsin mukavan kierroksen kaupungissa ilman suurempia marinoita. Kaupungin turisti infosta olisi voinut ostaa oppaan, jossa tämä reitti olisi ollut karttoineen ja kohdetietoineen.

Ruusureitin merkki

Parasta tässä retkessä taisi olla kuitenkin lukuisat vanhat ja koristeelliset rakennukset, herkullinen ruoka ja esikoisen mielestä leikkipuistot. Lämpöisemmällä säällä kaupunki olisi varmasti ollut vielä huommatavasti viehättävämpi.

Teurastajien talo Hildesheimin keskustassa

Vanja ja koristeellinen talo