Synkän syksyn saapuessa olen alkanut tehdä huopakukkia ulkovaatteisiin kiinnitettäväksi. Jotain koristysta tummiin vaatteisiin.
Huovuttaminen on kyllä erityisen terapeuttista, jotenkin huomattavasti vapaampaa kuin neulominen tai virkkaaminen. Välillä tuntuu ettei tule mitään, mutta silti sormet tietävät mitä tekevät. Villa löytää paikkansa ja muotonsa, värit asettuvat kauniisti ja tekijä voi vain ihmetellä.
Huomen aamulla olisi aikainen lähtö kohti Tampereen käsityömessuja. Jännittää! Paljon nähtävää. En ole tehnyt tarkkaa suunnittelmaa, mutta ainakin karkkineulekisan työt haluan käydä katsomassa. Minultahan sinne lähti kämmekkäät ja säärystimet. Oletteko te kaikki myös lähdössä Tampereelle?


























