Eräänä syksyisenä viikonloppuna meidän kotikylällä oli Käpysen pop-up. Pääsin siellä käväisemään ja ihastuin oitis yhteen heidän uutuuksistaan ja onnistuikin saamaan viimeisen metrin suloista kukkasadetta.
Kangas oli niin kaunis, että hirvitti leikata sitä osiksi. Lankoja kun voi aina purkaa, jos neule ei olekaan mieleinen. Kankaan kanssa peruuttaminen on vähän hankalampaa. Onneksi ompelukurssilla sai sopivaa kannustusta ja rohkaisua. Lopputulos on hyvin paljon mieleinen.
Minua aina vähän epäilyttää kirjottaa tänne blogiin ompeluistani, kun olen tätä alunperin pitänyt neuleille ja virkkuille. Pelkään että ompeluni ovat liian yksinkertaisia ja tulee ylipäätänsäkin huijarisyndrooma. Tiedättekö: suutari pysyköön lestissään? Onhan usein neulepostauksissakin "ihan vaan tavallinen" neule, ei välttämättä mitään uutta ja ihmeellistä. Tämä kangas nyt oli niin upea, että päätin kuitenkin uskaltautua näyttämään teille aikaansaannokseni. Ehkä pikkuhiljaa rohkaistun kertomaan teille enemmän ompeluistani.
Olen nyt testaillut myös erilaisia kuvankäsittelyohjelmia, kun PicMonkeyn käyttö ei enää onnistu ilmaiseksi. Onko teillä vinkkejä tähän? Mikä on helppo ja ilmainen ohjelma?