Virkattuja pussukoita

Tein kahdelle ystävälleni muistamiseksi pienet virkatut pussukat. Nämä ovat sopivan kokoisia toimiakseen kosmetiikan säilyttämisessä, mutta käyvät mainiosti myös esimerkiksi kännykän kuljettamiseen. Näiden pussukoiden virkkaaminen oli oikein mukavaa hommaa, toimi erinomaisesti myös matka/luentotyönä. Ohje tällaiseen kukalliseen virkattuun pussukkaan löytyy Prinsessajuttu -blogista . Itse en ohjetta ihan noudattunut, vaan lähinnä katsoin vähän suuntaviivoja.

Tämän vaalenpunaisen vuoritin puuvillalla. Se kyllä teki tästä vielä paljon huolitellumman oloisen. Vaaleanpunaisessa lankana käytin Dropsin I love you 7 -lankaa. Tätä lankaa olen joskus tilannut isomman erän eri väreissä, olen kai ajatellut virkkaavani peiton niistä. 

Tämä Lila on hieman vaalenpunaista suurempi kooltaan. Olisikohan vetoketjun pituus ollut 20cm tässä. Tämän jätin vuorittamatta. Lankana tässä oli Blend Bamboo, joka on ihanan pehmoinen lanka käsitellä. Seuraavaksi haluaisin koittaa tällaisen pussukan tekoa niin, että aloitan virkkaamisen vetoketjusta. Ehkä myös kirjovirkattuna. Kukan asemasta pussukan voisi myös koristella perhosilla. Ideoita ainakin tuntuu taas riittävän, katsotaan mitkä pääsevät toteutukseen asti!

Sukka-Finlandia: Kuvastin

Sukka-Finlandian toinen etappi oli Veera Välimäen suunnittelema Kuvastin. Malli on kaunis, mutta helpohko neuloa. Näiden neulominen oli oikeasti mukavaa. Toki mukavaa on ollut kaikkien Sukka-Finlandia mallien neulominen, mutta osassa on ollut hieman enemmän haastetta ja huomaan että minulle ohjeiden lukeminen on ajoittain haastavaa (en siis malta lukea niitä, vaan teen).

Tämä on muuten ensimmäinen Välimäen julkaisema sukkaohje. Toivottavasti ei kuitenkaan viimeinen. Neuloin nämä Nalle -langasta puikoilla 2,5mm. Lankaa kului 71grammaa. Kooltaan nämä ovat noin 37/38. Ohje julkaistiin juuri joulun alla ja haastavasta ajankohdasta huolimatta neuloin sukat valmiiksi ennen joulua. Oli ehkä ihan hyvä, ettei tämä toinen etappi ollut  se kaikkein vaikein. 

Sukat kuvattiin joulupäivänä vanhempieni luona. Ja voi tuota ihanaa aurinkoa! Meillä ei nimittän loppuvuodesta juuri aurinkoa ollut. Paikallislehdet uutisoivat, että aurinko näyttäytyi joulukuun aikana noin puolen tunnin ajan paikallisella säänmittausasemalla. Ei siis ihme, että syksy tuntui synkeältä. Onneksi nyt suuntana on jo kevät ja valon määrän lisääntymisen huomaa jo nyt.

Joko odotat kevättä ja lisääntyvää valoa, vai onko talvi ja lempeä pimeys parasta?

Sukka-Finlandia: In Memoriam

Itsenäisyyspäivänä alkoi varmaan eniten suomalaisia neulojia tänä talvena innostanut tapahtuma, eli Sukka-Finlandia. Tokihan minäkin lähdin innolla mukaan neulomaan sukkia. Kisassahan on mahdollista kisata kahdessa eri sarjassa: nopeudessa ja luovuudessa.

Ensimmäinen ohje on Tiina Kuun suunnittelema In Memoriam. Tämä kirjoneulemalli sopii hyvin sekä miehille että naisille. Itse tykkäsin kovasti kantapäistä, jotka oli toteutettu hieman tavallisesta poikkeavalla tavalla. Mieskin kovasti tykästyi näihin ja toivoi jo itselleen myös sukkia tällä mallilla.

Neuloin sukat heti ohjeen ilmestymisen jälkeen, mutta ei minun tahdilla ole asiaa palkintosijoista kisaamiseen. Työt ja perhe eivät oikein sovi kellon ympäri neulomiseen. Näiden neulomiseen meni pari kolme päivää. Kiva kyllä, kun ei jää sukat roikkumaan. Minä yleensä kärsin toisen sukan syndroomasta. Minulle nämä sukat ovat hieman liian suuret ja valitettavasti se myös näkyy kuvissa. En kuitenkaan löytänyt sopivaa jalkaa kuvattavaksi, joten näillä mennään.

In memoriam:

Ohje: In memoriam (Tiina Kuu)

Lanka: Kaupunkilanka: Rautatie

Puikot: 2,25mm

Menekki: 82g

Koko: n.39

Villasukkien vuosi - Onkiveneet

Minulla oli ilo koeneuloa syksyllä Niina Laitisen uuden Villasukkien vuosi -kirjan yhdet sukat. Kirjahan ilmestyi loppuvuodesta, juuri hieman ennen joulua. Ja käsittääkseni 1. painos on jo loppuunmyyty. Enkä varsinaisesti ihmettele miksi. Seuraava painos pitäisi tulla ulos viikolla 4. Ehkäpä minäkin onnistun silloin ostamaan omani.

Kirjasta löytyy niiden Niinan kuuluisimpien kauniiden kirjoneulesukkien lisäksi, myös palmikko- sekä pitsisukkia. Ja malleja löytyy ohkaisille kuin paksummillekin sukkalangoille. Vähintäänkin jokaiselle jotakin.

Onkiveneet oli mukava malli neuloa. Lopputuloksena sainkin varsin kauniit sukat. Erityisesti pidän kantapäistä, joissa kuvio jatkuu aina alas asti. 

Näihin sukkiin valitsin langaksi kaapin syövereistä löytyneen kerän vanhaa Novitan Tico Tico -lankaa. Puikot oli kokoa 2,5 mm, löysän neulojana pykälää pienemmät olisi voineet olla parempi valinta. Näistä tuli noin kokoa 38. Lankaa sukkiin kului 51 grammaa.

Joko olet päässyt tutustumaan Villasukkien vuosi -kirjaan? Mikä on sinun suosikki malli kirjasta?

Tonttuovi ja muut tämän joulun ihanat sekä helpot koristeet

Tämä on käsityöblogit -ryhmän joulukalenterin 14. luukku. Eilen kalenterissa oli Nonnu Neulojan YouTube -kanava ja huomenna vuorossa on Alvariina -blogi. Koska tämä luukku nyt huolimattomuuteni takia avautuu näin vasta iltapäivästä ja muutenkin teen asioita usein viime tipassa, niin esittelen teille nyt muutaman nopean ja kivan joulukoristeen. Kukaan ei vielä tässä joulukalenterissa ole tonttuovea esitellyt, niin minäpä teen sen. Näitähän on blogeissa ja kaikkialla muuallakin näkynyt varsin tiiviisti ihan lokakuulta asti. Vielä kuitenkin ehtii mainiosti tehdä oman tonttuoven. Erilaisia askartelupaketteja saa monista kaupoista ja valmiit ovet lienee joulumarkkinoiden ja -myyjäisten tämän vuoden myyntihitti. 

Meille ilmestyi tonttuovi eteiseen jo marras-joulukuun vaihteessa. Tonttuovesta kulkee meidän pieni tonttu, Joiku Jäkäläpää, ja tuo meidän lasten joulukalenteriin joka aamu jonkin yllätyksen. Tein tonttuoven fimo-massasta. Olen aiemminkin tehnyt mm.koruja erilaisista polymeerimassoista. Massan käyttö on helppoa, samanlaista kun käyttäisi muovailuvahaa, mutta valmis tuote paistetaan uunissa. Massoissa on hieman eroa mm. jäykkyydessä ja paistolämpötilassa, mutta suosittelen kokeilemaan. Käyttö ei ole vaikeaa. Pienen pienet valot tonttuoven ja kuusen ympärille löytyi Suomalaisesta kirjakaupasta

Toinen lempijoulukoristeeni tänä vuonna on lasipurkki, johon olen rakentanut pienen jouluisen maiseman. Tällaisenkin tekeminen on nopeaa ja toteututuksessa vain mielikuvitus on rajana. Puut kannattaa kiinnittää purkin pohjaan esimerkiksi sinitarralla tai kaksipuolisella teipillä. Ilman kiinnitystä nimittäin tahtovat kaatua niin kovin helposti. Meillä ainakin innokkaat ihailijat käyvät purkkia tökkimässä useamman kerran illassa. Tuota tekoluntakin näyttää olevan nykyisin aika hyvin saatavilla, mutta sen voi korvata hyvin esim.vanulla, hallaharsolla tai pumpulilla. 

Kolmas nopea ja helppo joulukoriste syntyi, kun löysin tuollaisen muovisen kuusenkoristeen, jossa on avattava korkki. Korkkiin kiinnitin pienen kuusen kaksipuolisella teipillä ja palloon hieman tekolunta. Tämähän olisi helppo tehdä myös esimerkiksi vauvanruokapurkkiin tai pieneen hillopurkkiin.

 

Vielä ehtii ihan hyvin tehdä joulukoristeita, minullakin on suunnitteilla vielä muutama lisää :)

Sokerinatsiäidin joulutortut

Joulun odotukseenhan kuuluu paljon herkuttelua: pipareita, suklaata, kuivakakkuja, vihreitä kuulia, glögiä, joulutorttuja unohtamatta. Tein tällä kertaa tällaisiä vähän terveellisempiä torttuja lapsille leikkeihin.

Meillä leikkiruuat on olleet varsin suosittuja aina. Nyt etenkin pienempi on erittäin innoissaan kaikista kahvittelu leikeistä. Jostain sain ajatuksen, että voisin tehdä joulutorttuja. Nämähän on ihan superhelppoja tehdä. Haastavin osuus oli löytää tuollaista vaaleaa huopaa. Ja minä vielä oikaisin kasaamisessa sen verran, että liimasin osat toisiinsa kuumaliimalla. Olisi omplemallakin onnistunut näppärästi, nyt en vaan jaksanut.

Nämä tortut lapset saavat joulukalenteristaan, jonka tein heille viime vuonna. Marraskuussa neuloin 12 villasukkaa lisää tuohon kalenteriin. Kerron vielä ennen joulua vähän lisää tuosta kalenterista ja meidän joulun odotuksesta muutenkin.

Niin ja otsikkon sokerinatsi oli sellainen puolivitsi, mutta tunnustettakoon, että olen sokerinatsi lasten (omieni) sokerin käytön suhteen. Vaikka onhan sekin tässä vuosien aikan helpottanut ja pakko kai sitä hihnaa on vaan löysätä lisää kun lapset kasvavat :) Nyt vielä nämä ovat meillä hitti ja saatanpa näitä tehdä vielä pukinpakettiinkin.

Kuopukselle asusteita Klompelompen tyyliin

Tokihan minäkin kiirehdein heti kirjastosta lainaamaan uuden Klompelompen kirjan (Klompelompe - Neuleita koko perheelle) sen ilmestymisen jälkeen. Nyt sitä olen useammin selaillut ja jotakin on jo puikoltakin tippunut. Kirja itsessään ei pettänyt odotuksia, vaan sisältää odotusten mukaisesti ihanaisia neuleita tällä kertaa lasten lisäksi myös isommalle väelle.

Neuloin kirjasta lasten lenkkikaulahuivin ohjeella Kuopus -kaulaliina, palmikkomalli. Lankana käytin Dropsin Cotton Merinoa. Lankaa riitti vajaa kerällinen ja puikot oli ohjeesta poiketen kokoa 3,5. Nämä on lapsilla käytössä niin kovin mainioita, kun pysyvät paikallaan ilman suurempaa säätämistä. Kumma kyllä ovat olleet ihan mieluisia lastenkin mielestä.

Miehelle neuloin Gustav-pipon kirjasta. Siihen langaksi valikoitui Dropsin Merino Extra Fine ja lankaa kului reilu kerällinen.  Tämä oli aika hauska neuloa ja tykkään kovasti tuosta pinnasta.

Jostain syystä kävi kuitenkin niin, että kuopus iski silmänsä tuohon pipoon ja kieltäytyi siitä luopumasta. Nyt pipo on hänellä aktiivisessa käytössä. Ja pipo kyllä mahtuisi myös miehen päähän, ja on liian iso kuopukselle. Voisin ehkä vielä lisätä kuopukselle koristeeksi tähän jonkun kivan napin.

Ja mieskin sai uuden pipon, ihan omien toiveiden mukaisenkin vielä. Ei siis palellu hänenkään päänsä :)