Joskus 20+ vuotta sitten olen virkkannut lapasia. Nämä eivät kuitenkaan ole niitä. Totesin silloin ettei virkkaus ja lapaset oikein sovi yhteen, kun virkatusta pinnasta ei oikein saa yhtä tiivistä kuin neulotusta. Kesällä kuitenkin näin tosi kivan näköisiä lapasia paikallisessa lankakaupassa ja selvisi että ne on virkattu kiinteillä ketjusilmukoilla (piilosilmukoilla).
Täytyihän niitä saada heti itsekin koettaa tehdä. Lilat lapaset on tehty ihanan pehmeästä merinosta ja nuo erityisen kirjavat Madelinetoshin merinosta, myös ihanaisen pehmää, mutta melkoisen kirjavaa (miten se kerällä näyttikään niiiiiin mukavalta...). Molemmat siis tehty jo kesällä, mutta jonnekin kaapin perukoille unohtuneet.
Sukupolvien silmukat kirjasta löytyy todella upeita lapasia/kintata, jotka on virkattu kiinteillä ketjusilmukoilla. Ja toki kirjassa on paljon paljon toinen toistaa mielenkiintoisempia ohjeita. Luulen kuitenkin, että mie paneudun seuraavaksi kirjovirkkaukseen kiinteillä ketjusilmukoilla. Onko tämä kirja jo teille kaikille tuttu? Suosittelen, jos en nyt muuten niin ainakin lainaamaan kirjastosta!
Mukavan näköisiä kintaita. Pitääkin joskus kokeilla tuota virkkausta.
VastaaPoistaKannattaa, mukavaa se oli ja noilla piilosilmukoilla tulee kiinteä pinta.
PoistaKauniita lapasia! Mun on kans pitänyt kokeilla niiden virkkausta, mut en ole vielä ehtinyt =)
VastaaPoistaKiitos! Taitaa olla perusongelma käsillätekijöillä, niin paljon mahtavia juttuja ja uutta kokeiltavaa :)
PoistaVirkkaus on aina ollut jotenkin vieraampi laji kuin neulominen. Olen vasta viime vuosina päässyt siihen kiinni, mutta lapasia en ole virkannut, pitäisikin kokeilla!
VastaaPoistaJos lapasia alkaa viirkkaamaan, niin kannattaa käyttää noita piilosilmukoita. Miun mielestä siitä lapasesta tulee muuten liian harva ja niissä paleltuu kädet. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!
PoistaNäyttä lapasten teko onnistuvan virkkaamallakin, hienot. Vieläköhän vois pukilta toivoa tuota kirjaa:)
VastaaPoistaOnnistuu toki! Ja kyllä tuo kirja saa minulta ainakin lämpöiset suositukset. Paljon hienoja malleja ja paljon tietoa, toivottavasti pukki ehti kuulla toiveesi!
PoistaOi, kauniita ja atenkin nuo violetit hivelevät omaa silmääni. Kiitos kirjavinkistä!
VastaaPoistaKiitos! Violetti on ihan miun lemppariväri myös! Ja tuo kirja on tosiaan lukemisen arvoinen, sisältää niiden ohjeiden lisäksi PALJON luettavaa!
PoistaKiitos Emilia! Olen tuon kirjan virkkaaja ja aina silloin tällöin näen kirjasta neulottuja lapasia ja sukkia, mutta harvoin juttua ketjusilmukkavirkkauksesta. Tuo virkkaustapa on ollut yleistä 1800-luvulla ja jotenkin vain sitten jäänyt unholaan. Jo 1930 luvulta olen nähnyt kahdet kurkijokelaisittain virkatut lapaset ja niissä on käytetty kiinteää silmukkaa, joka todella harvempaa pintaa kuten jutussasi kerrot. Onneksi sentäs oli revontulilapaset, joiden ohje noin 10 vuoden välein oli aina jossain lehdessä esillä. Joko olet päässyt kirjovirkkauksen saloihin sisälle? Kuvioiden muodostus on aika valloittava juttu.
VastaaPoistaVielä on kirjovirkkauskokeilut aika alkutekijöissään, mutta kieltämättä varsin kiehtovaa se on! Ja tuo kiinteäketjusilmukka on kyllä valloittanut miut täysin :) mahtava kyllä tuo teidän kirja, toivottavasti tulee vielä jatkoakin tälle!
Poista