Joulukalenteri

Monissa blogeissa onkin nyt joulun alla ihania joulukalentereja menossa, mutta mie en sellaista nyt pysty tekemään. Näytän kuitenkin teille millaisen joulukalenterin olen tehnyt meille.
 

Sain jo aikaisin syksyllä idean neuloa pieniä sukkia ja tehdä niistä joulukalenterin. Kävi kuitenkin niin, että 24 sukkaa en pystynyt tekemään, vaan tyydymme 12. Vaihdan siis sukkien numeroinnin puolessa välissä. Ja ehkäpä ensi vuonna neulon loput 12 sukkaa. Taustana kalenterissa on vanhempieni vanhasta puretusta ladosta pätkä lautaa.

Sukista löytyy päivittäin jokin pieni kiva juttu, tai tekeminen. Tänään, 1. luukusta,tuli jouluisia tarroja ja kirje tontulta. Jatkossa on tulossa mm.mäenlaskua, joulumarkkinoilla vierailua, pipareiden leipomista ja koristelua, joukuaskarteluun tarvikkeita yms. Millaisia joulukalentereja teillä on? Ja vielä uupuu parista sukasta sisältö, joten olisiko teillä jotain hyviä vinkkejä siihen mitä sukkiin voisi piilottaa?

Ei kahta ilman kolmatta

 

Pitihän näitä vielä kolmaskin tehdä. Tuo oranssikeltainen väri houkutteli minua alunperinkin, mutta itselle en oikein noin isona pintana osannut ajatella ja esikoiselle se ei kelvannut. Perheen pienin ei (vielä?) vastusta.

Neuletakki valmistui kyllä jo kauan aikaa sitten, mutta nämä syksyisen synkeät päivät tekevät kaikesta valokuvaamisesta todella vaikeaa. Nähtävästi joskus kuitenkin on aurinkokin paistanut, kun kaivelemalla löytyi muutama aurinkoinen kuva. 

Lisäksi olen viimeinkin saanut aikaiseksi perustaa myös instagramiin tilin (täällä näin), siellä voi käydä kurkistelemassa mitä täällä on viime aikoina puuhailtu. Käsitöitä tulee näin joulun alla tehtyä yhä kiihtyvää tahtia.

Kun aloin neulomaan näitä kirjoneuletakkeja, niin vähän epäilytti tuo lankojen hinta. Nyt voin todeta, että ei mennyt hukkaan raha eikä vaiva. Jokainen on pitänyt näitä paljon ja pinta on pystynyt kauniina, ei kutita (ei edes erityisen herkkää ja nirsoa esikoista) ja ovat oikeasti tosi lämpöisiä. Lankana näissä on Teeteen alpakka ja Sandnes Alpakka.

Klompelompen Vesselimyssy

Löysin paikallisesta kirjastosta tämän syksyn houkuttelevimman neulekirjan, Klompelompe. Kirjahan on täynnä toinen ihanampia neuleita lapsille. Ensimmäiseksi puikoille pääsikin Vesselimyssy, jota kirjassa on kuvattu seuraavasti "... lakki on yrityksemme tavaramerkki, eikä ole vaikea ymmärtää miksi.".

Neuloin tuon suloisen myssyn itselleni. Voi kyllä olla että neulen tällaiset vielä lapsillekin. Kuvat on otettu viime viikonloppuna, nyt tulisikin jo täysin erinäköistä maisemaa taustalle. Lumi on taas saapunut myös tänne.

Langaksi myssyyn kaivelin varastojen perältä kirpputorilta joskus ostamani Silo silkkivillalangan. Eipä taida kyseistä lankaa enään kaupoista saada. Harmi sinänsä, sillä lanka on tosi mukana tuntuinen niin neuloessa kuin käytössäkin. Ja silkki tuo langan väriin kauniin himmeän kiillon.

Vesselimyssy

Ohje: Vesselimyssy, kirjasta Klompelompe

Lanka: Sulo (75% merinovilla, 15% silkki)

Puikot: 3,75 mm

Menekki: 61 g 

Muuta: Ihan! Ehkä laitan vielä trikoon sisäpuolelle, niin tarkenen tässä viileämmilläkin ilmoilla

Pitsimyssy

Löysin kesällä neulefestareilta lankaa, joka suorastaan huusi minulle. Alunperin ajattelin että tästä tulee täydellinen hattu syksyn viileneviin ilmoihin. Tosin alkuperäinen ajatus oli tehdä ihan tavallinen pipo, ilman mitään kuvioita, pitsejä tai palmikoita. Kuitenkin kävi niin, että aikani ohjeita selattua huomasin aina päättyväni samaan ohjeeseen takaisin ja päätin tehdä sen. Olisi pitänyt pysyä alkuperäisessä ajatuksessa.

Myssyn mallihan on ihana, samoin lanka. Mutta tuo kaunis pitsikuvio ei kyllä pääse oikeuksiinsa tässä langassa. Lanka on Puffalan festarilanka. Ihanan pehmeä ja kaikinpuolin todella mukavan tuntuinen. Tästä saisi kyllä niin ihanat sukatkin. Voi miksi en ostanut tätä enempää? Ehkäpä vielä jossain törmään tähän lankaan uudelleen.

Pitsimyssy

Ohje: Wasabi (löytyy ravelrystä). Reunan tein kaksinkertaisena.

Lanka: Festari-Puffa (villa, puuvilla ja polyamidi)

Puikot: 2,5 mm

Menekki: 64 g 

Muuta: Täydellinen lanka+täydellinen ohje ei ole aina täydellinen lopputulos.

 

Ja oli myös täydellinen idea kiivetä puuhun roikkumaan ja ottaa sitten myssystä kuvia. Ei ehkä ollut toteutettuna ihan niin hyvä idea :D no, tulipahan kokeiltua.

Toinen kirjoneuletakki

Kun nyt alkuun pääsin tämän kirjoneuleen kanssa, niin tein lapsellekin samanlaisen takin. Onneksi esikoinen on kuitenkin minua vielä melkoisesti pienempi, toista aikuisten takkia en ehkä olisi heti perään jaksanut tehdä.

Värit esikoinen valitsi itse. Ei olleet ihan miun ajatuksen mukaiset nuo värit, mutta nyt kun katson valmista neuletta, niin voi että ovat kauniit! Hänellä on erinomainen värisilmä.

Napit on toki myös esikoisen itse valitsemat. No onhan nuo suloiset, toivottavasti vaan pikkusormet tulevat niiden kanssa toimeen.

Tällä kertaa olin jo viisampi ja päättelin nuo kirjoneuleosuuksien langat ennen aukileikkausta. Jäivät mukavasti piiloon ja jemmaan. Huomattavasti helpompaa ja nopeampaa, kuin päätellä vasta viimeisenä. Takin aukileikkauskaan ei enään pelottanut ihan niin paljoa. 

Vauvan neulebody

Tokihan vauvakin tarvitsi kesää varten varusteita: villabodyn. Onhan tämä hiukkasen epäkäytännöllinen vaate, mutta niin kovin suloinen! Ja koska tyyppillä ei housut kestä jalassa ollenkaan, niin loppujen lopuksi tämä on aika näppärä pukea tavallisen bodyn ja sukkisten päälle.

Ohje tähän bodyyn löytyi samaisesta sandnes garnin ohjelehtisestä, josta minun kirjoneuletakin ohjekin oli. Ja löytyy noista sandnes garnin ohjeista enemmänkin suloisia bodyn ohjeita, hyllyssä jo odottaakin ohjeet toteutusta. Seuraaviin bodeihin pitää vaan valita pehmeämpi lanka, sillä tätä ei kyllä pysty ihoa vasten pukemaan, vaikka merinoa onkin.

Ja tuo meidän pieni vauvanen mennä viipottaa jo ihan hirmuista vauhtia. Miten se aika meneekin niin nopeasti, pian jo ensimmäinen vuosi ohi!

Vauvan neulebody

Ohje: Sadnes Garn. No 0215F

Lanka: Dale baby ull

Puikot: 2,5 mm

Menekki: 95 g 

Koko: 6-9 kk.

Kesävaatetta, vai sittenkin talveen?

Tämä neule hieman hirvitti etukäteen. Päätin kuitenkin ottaa härkää sarvista ja asetin jopa tavoitteen milloin pitäisi olla valmis - juhannuksena. Ja olihan se! Ihme kyllä, tänä juhanuksena sitä ei edes tarvinnut.

Ja tiedättekö mitä? Ei tämän tekeminen niin kamalaa ollutkaan. Oikeastaan ihan mukavaa ja sanoisinpa jopa että kohtalaisen mukavaakin. Lanka ihanan pehmeää alpakkaa, ja ohutta! Mutta niin mielyttävää ja nopeaa neuloa.

Kirjoneuleen teko on aina ollut vähän työlästä minulle, mutta kai se harjotus tässäkin asiassa tekee tehtävänsä. Ei tunnu enää niin hankalalta. Aloin jopa ihan odottaa, koska pääsee neulomaan tuota kaarrokkeen kirjoneuleosuutta.

Ja arvatkaapa mitä? Miulla on jo toinen tälläinen puikoilla lähes valmiina ja kolmanteenkin langat hyllyssä. Tosin lasten kokoja tulevat olemaan nuo kaksi.